Sanaan trauma törmää tänä päivänä useissa eri yhteyksissä. Lapset ja nuoret tuntuvat käyttävän termiä kevyesti eri tilanteissa ja saavan ohimeneviä ”traumoja” ja “triggeröityvän” eri tilanteista, kuten epämieluisasta musiikista tai ruoasta. Sinällään hyvä niin, samalla puretaan psyykkisen trauman ja traumatisoitumisen ympärille kehittynyttä häpeää. Kun trauma on jotain arkipäiväistä ja sanasto on tuttua, voi olla helpompi tuoda esiin niitäkin haitallisia elämänkokemuksia, joista on tähän asti perinteisesti vaiettu. -Anne Pelkonen

Tapahtuman tavoitteena on pureutua lapsuuden haitallisten kokemusten ja trauman ja niiden tuottaman haitallisen "toksisen stressin" moninaisiin vaikutuksiin ja mikä mahdollistaa toipumisen. Haluamme tehdä näkyväksi sen, että kun kansalaisilla ja ammattilaisilla on yhteistä tahtoa, toipuminen on mahdollista. Tarvitsemme traumatietoisen yhteiskunnan ja toinen toistemme kannattelua haastavissa tilanteissa, kuten nyt Covid-19 pandemian aikana.

Tarkoitus on avata traumaa ja siitä toipumista siten, että aihepiiri tulee ymmärrettäväksi ammattilaisten lisäksi myös tavallisille kansalaisille.

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukainen mielenterveysstrategia julkaistiin alkuvuodesta 2020. Strategiaan on valittu viisi mielenterveyspoliittista painopistettä, jotka ovat ovat:

‍

1. Mielenterveys pääomana

2. Lasten ja nuorten mielenterveyden rakentuminen arjessa

3. Mielenterveysoikeudet

4. Ihmisen tarpeiden mukaiset, laaja-alaiset palvelut

5. Hyvä mielenterveysjohtaminen

‍

TraumaSummit on osaltaan edistämässä näiden tavoitteiden toteutumista

‍